Ystävyyden teemoista työyhteisöille uusi "käyttöjärjestelmä"?

Ystävänpäivänä puhutaan usein ystävyydestä, välittämisestä ja siitä, että kukaan ei pärjää yksin. Nykytyössä nämä samat teemat ovat hyvin isossa roolissa siinä, miten työ sujuu ja ihmiset jaksavat ja miten muutokset saadaan oikeasti jalkautettua.

Nykypäivän työelämä vaatii meiltä hyvää kognitiivista työkykyä eli keskittymiskykyä, hyvää muistia, jatkuvaa oppimista, tiedon käsittelyä, päätöksentekoa, itseohjautuvuutta ja jatkuvaa priorisointia ja muutoksien keskellä olemista. Työ on yhä useammin aivotyötä, jossa apuna käytetään erilaisia digitaalisia työkaluja ja järjestelmiä, uusimpana tekoälyä.

Aiemmin työtä johdettiin pitkälti prosessien ja työohjeiden avulla ja ne ovat edelleen tärkeitä. Mutta ne eivät enää yksin riitä.

Yhä useammin työn sujumisen, oppimisen ja jaksamisen ratkaisee se, millainen "käyttöjärjestelmä" työyhteisössä on käytössä.

Prosessit eivät toimi, jos "käyttöjärjestelmä" kaatuu

Työyhteisön "käyttöjärjestelmää" ei löydy intrasta tai ohjekansiosta. Se muodostuu ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta, ilmapiiristä ja siitä, millaiseksi arki työssä koetaan.  

Psykologinen turvallisuus ja työn psykologiset perustarpeet ovat tämän käyttöjärjestelmän päärakennusaineita. Ne pitkälti määrittävät:

• miten muutokset saadaan jalkautettua arkeen

• millainen uuden oppimisen kyky työyhteisössä on

• miten sitoutuneita ihmiset ovat työhönsä

• ja lopulta, miten hyvin he työssään jaksavat

Kun käyttöjärjestelmä toimii, työ sujuu. Kun se ei toimi, negatiivinen ilmapiiri ja “hällä väliä”-asenne alkaa valtaamaan alaa. Kuormitusoireet lisääntyvät, unen, jaksamisen ja mielen haasteista johtuvat sairauslomat lähtevät kasvuun ja kokeneet, osaavat tekijät lähtevät katselemaan muita töitä. Näistä taas seuraa huonompaa aikaansaamista (tuottavuutta) ja melkoisia kustannuksia, jotka ikävä kyllä näkyvät liiketuloksessa eli “viivan alla”. Ja tätä “Suomi nousuun” ei tarvitse. Jos kustannuspuoli kiinnostaa, siitä lisää täällä.

Teollisesta ajasta aivojen aikakauteen

Siirtymä teollisesta ajasta digitaaliseen maailmaan on tapahtunut niin nopeasti, että johtamisessa näkyy edelleen jonkunkin verran vanhasta maailmasta tottuja tapoja. Ennen digitalisaatiota työ oli usein rutiininomaisempaa ja ennakoitavampaa, riitti usein, että johdettiin prosesseja ja päivitettiin työohjeet.

Aivomme pitivät siitä maailmasta.
Mutta tähän maailmaan tuskin kuitenkaan on paluuta.

Nykytyössä tarvitaankin toimiva käyttöjärjestelmä, joka tukee ihmisten aivoja, oppimista ja jaksamista. Oheisessa kuvassa lisää muutoksesta. 

Mistä työyhteisön käyttöjärjestelmä rakentuu?

Työterveyslääkärin työssäni huomaan, että varsinkin muutostilanteissa korostuu usein asiajohtaminen. Se on tärkeää – ihmisten täytyy tietää, mitä muuttuu.

Mutta jos muutoksen haluaa juurtuvan arkeen mahdollisimman kivuttomasti, tarvitaan lisäksi isosti ihmisten johtamista ja muutoksessa tukemista.

Ja tähän avuksi tulee työyhteisön käyttöjärjestelmä, jonka ytimessä ovat työn psykologiset perustarpeet ja psykologinen turvallisuus.

Työn psykologisia perustarpeita ovat 

• autonomia – kokemus vaikuttamisen mahdollisuudesta

• yhteenkuuluvuus – tunne siitä, että kuulun joukkoon, jossa on välittävä ilmapiiri

• kyvykkyys – kokemus siitä, että osaan ja pystyn suoriutumaan työstäni

Psykologisesta turvallisuudesta näinä aikoina puhutaan paljon ja se on hyvä asia. Turvallisuuden kokemus on yksi tärkeimmistä aivojen hyvinvointia vahvistavista tekijöistä. Vastaavasti turvattomuuden kokemus – pelkkä tunnekin siis riittää – on yksi voimakkaimmista haitallisen stressin aiheuttajista.

Haitallinen stressi taas altistaa unen, jaksamisen ja mielen haasteille ja sitä kautta paitsi henkilön elämänlaadun, myös työkyvyn heikkenemiselle.

Psykologisesti turvallinen työyhteisö onkin yksi tärkeimmistä työyhteisön suojatekijöistä ja sitä kuvaa avoimuus, luottamuksellisuus ja toiveikkuus. Ilmapiiri, jossa uskaltaa kysyä, ehdottaa, erehtyä ja olla keskeneräinen ilman pelkoa hylätyksi tulemisesta tai muista negatiivisista seurauksista. Toivo taas on yhteydessä parempaan elämänlaatuun ja antaa suuntaa ja vaihtoehtoja – ja suojaa tutkitusti uupumukselta sekä tukee palautumista kuormituksesta. Lisää toivon merkityksestä taannoisessa blogissa, jonka löydät täältä.

Ystävyyttä, yhteistyötä ja avunantoa – myös työssä

Kun tätä kaikkea katsoo, huomaa kuinka lähellä työyhteisön toimiva käyttöjärjestelmä on ystävyyden ydintä:

• välittämistä

• yhteistyötä

• keskinäistä avunantoa

Ystävänpäivän teemat eivät siis ole vain yksityiselämän asioita. Ne ovat myös työelämän kantavia voimia.

Miltä teidän kuvaan hahmoteltu työyhteisön käyttöjärjestelmä näyttää tällä hetkellä? 

Tarvitseeko sinun työpaikkasi tukea ja välineitä siirtymässä kohti arkea, jossa aivotyö, jatkuva muutos ja kuormitus ovat arkipäivää?
Palkintona luvassa

• parempaa työssä viihtyvyyttä ja työssä suoriutumista
• parempaa liiketulosta (jos itse tuote on kunnossa)
• vähemmän kuormituksesta johtuvia sairauspoissaoloja
• vähemmän avainhenkilöiden lähtöjä.

Soita tai laita viestiä, niin jutellaan, miten voin auttaa juuri teidän työyhteisöänne.

💛 Hyvää ystävänpäivää sinulle – ja myös työyhteisöllesi.

Hyvän elämän ja aivojen hyvinvoinnin terveisin
Anna-Mari