Vedestä hyvinvointia ja terveyttä

August 25, 2019

Noin 60 % ihmiskehosta on vettä, josta onkin helppo päätellä, että vesi on meille kirjaimellisesti elintärkeä aine. Mikä tekee vedestä hyvinvoinnin ja terveyden kannalta niin tärkeän ja paljonko sitä pitäisi nauttia? Lääkärin vinkkelistä tästä aiheesta lisää tässä blogissa. Haepa siis lasi vettä ja tervetuloa tutustumaan veden terveyttä tukeviin vaikutuksiin!

 

Aiemmissa terveyttä ja hyvinvointia tukevan ravitsemuksen blogeissa olemme käsitelleet jo kolme kovaa terveellisen ravitsemuksen kulmakiveä eli ruokailurytmin, ruokailurytmiin sovelletun lautasmallin sekä kasvisten merkitystä terveydelle ja hyvinvoinnille. Viimeisenä kovana on vuorossa vesi, jota ilman emme pysy edes hengissä muutamaa päivää kauempaa. 

 

Olethan muuten jo mukana uutiskirje-jakelussamme? Liittymällä saat säännöllisesti tuoretta ja tutkittua tietoa hyvinvointiisi ja terveyteesi vaikuttavista asioista ja itsellesi ilmaisen Hyvinvointioppaan. Liittymiskaavakkeen löydät täältä.

 

Veden merkitys terveydelle

 

Vesi on mukana kehomme lähes kaikissa toiminnoissa. Se auttaa ravintoaineita, mm.

vitamiineja, imeytymään suolistosta, toisaalta poistaa erilaisia kuona-aineita elimistöstä virtsan mukana. Vettä poistuu kehosta myös hengityksen ja suoliston kautta.

 

Siinä välissä vesi ehtii olla monessa mukana: säätelee elimistön happamuutta, osallistuu moniin elimistön elintärkeisiin reaktioihin sekä junailee eri aineiden välistä tasapainoa elimistössämme. Vesi auttaa myös niveliämme ja ihoamme voimaan paremmin. Näiden lisäksi vesi on tärkein kehomme termostaatin eli elimistön lämpötilan säätelyyn vaikuttava tekijä, jonka merkitys edelleen korostuu kuumassa ympäristössä ja voimakasta hikoilua aiheuttavassa liikunnassa. ​

 

Janon tunteesta


Janon tunne on meillä hiukan jälkijättöinen reaktio, sillä janontunne alkaa tuntua vasta, kun ruumiinpainosta on hävinnyt n. 2%. Esimerkkinä jos kuumassa ilmastossa juo nestettä pelkästään janon tunteen mukaisesti, kolmasosa nestevajeesta jää korvaamatta. Eli ei kannata odottaa, että on jano, vaan ennakointia tarvitaan. Seuraavaksi lisää, miksi.

  

Nestevajauksesta 

 

Nestevajaus aiheuttaa olotilaamme monenlaisia tuntemuksia, joista kuiva suu lienee tutuin. Nestavajauksen oireita alkaa tulla kuitenkin jo huomattavasti ennen janontunnetta, eli n. 1 %:n nestavajauksessa.

 

Päänsärky ja väsymys ovat tavallisia nestevajeen ensioireita. Se, mikä ei ehkä ole niin tuttua, on jo melko pienen nestevajeen merkitys omalle toimintakyvylle. 1 %:n nestevaje aiheuttaa muistin, tarkkaavuuden, keskittymiskyvyn ja ongelmanratkaisukyvyn heikkenemistä, jopa mielialan laskua. Jos opiskelet tai teet tietotyötä (mitä suurin osa työstä alkaa olla), muista juoda vettä! Jos taas työ on fyysisesti kuormittavaa tai treenaat tavoitteellisesti, siinä vaiheessa kun janontunne alkaa heräillä, suorituskykysi on jo laskenut tutkimusten mukaan 10 %. Eli kannattaa juoda vettä!

 

Se, mikä edelleen on viiveellä varustetun janontunteen kannalta kiintoisaa, on nuutuneisuudesta usein seuraava ruuan tai peräti herkkujen himo. Eli lähdetään hakemaan ruokaa tai herkkuja, kun pitäisi vaan juoda. Tämä taas tuppaa aiheuttamaan painonhallinnan kannalta haastetta. 

 

Paljonko pitäisi juoda, jotta voidaan hyvin?

 

Aikuinen ihminen saa noin puolet tarvitsemastaan vedestä ruoasta ja loput juomista. Päivittäin suositellaan juomaan noin 1 – 2 litraa vettä ruuan sisältämän nesteen lisäksi. Me suomalaiset ollaan oikeasti ihan etuoikeutetussa asemassa, koska meillä hanasta saa puhdasta vettä juotavaksi, nautitaan siis siitä ja muistetaan pitää myös vesistöistämme huolta!

 

Raskaan liikunnan aikana veden tarve lisääntyy, samoin kuumassa ilmastossa oleskellessa tai jos on syönyt hyvin suolaista ruokaa. Myös kuitupitoinen ruokavalio vaatii riittävästi nestettä kaverikseen, jotta kuitujen hyvät terveysvaikutukset voi toteutua. Mahatauti ja kuumesairaus ovat tuttuja juttuja, jolloin nesteytyksen tarve on tavanomaista suurempi. Jos sinulla on muuta sairautta, joka voi vaikuttaa omaan nestetarpeeseesi, keskustele sinulle sopivasta määrästä lääkärisi kanssa. 

 

Nesteen tarve on hyvin yksilöllistä ja nestehukasta riippuen vaihtelee myös päivästä toiseen. Mistä sitten tietää, että on juonut tarpeeksi? Virtsan väri antaa hyvää osviittaa nestatasapainosta; jos virtsa on väriltään vaalean keltaista tai lähes väritöntä, olet todennäköisesti juonut tarpeeksi. Jos taas virtsa on väriltään kirkkaan tai tummankeltaista, koeta juoda enemmän. 

 

Vinkkejä riittävään veden saantiin

 

Kuulutko heihin, joilla on hankalaa muistaa juoda tarpeeksi? Vesi on vanhin voitehista, sitä kannattaa suosia janojuomana. Kokeile ottaa  käyttöön vesipullo, jota kannat mukanasi ja pidät pöydälläsi. Juo lasillinen vettä joka aterialla ja lasillinen aterioiden välillä. Jos vesi ei maistu aterialla, sen voi korvata esim. kivennäisvedellä (sellainen, jossa ei ole natriumia), tai hyvin vähärasvaisella (alle 1%) maidolla tai piimällä. Jos harrastat liikuntaa, muista tankata vettä.

 

Jos vesi ei oikein tahdo maistua, kokeile eri keinoja. Makuvesiä saat, kun laitat

vesijohtoveteen omaa lempihedelmää tai marjoja tai yrttejä. Sitruuna-, lime-, kurkku- ja mansikkavesiin olen ainakin törmännyt. 

 

Jos välipalanasi on smoothie, laita jääpaloja joukkoon. Tai valitse lautasmalliin hedelmiä ja kasviksia, joissa vesipitoisuus on suuri, esim. erilaiset melonit, marjat, tomaattu, kurkku ja tomaatti. Näin saat huomaamattasi lisättyä veden saantiasi!

 

Voiko vettä juoda liikaa?

 

Kyllä voi! Vaan tutkimusten mukaan jatkuvasta ylimääräisestä vedenjuonnista ei ole hyötyä terveydelle. Itse asiassa liika vedenjuonti voi olla jopa vaarallista. Edesmenneen arkkiatri Arvo Ylpön viisain sanoin, kohtuus kaikessa!

 

Eli tiivistettynä; terveenä ollessa suurimmalla osalla nesteen tarve on 1-2 litraa vettä päivässä ruuasta saadun nestemäärän lisäksi. Lasillinen vettä aterioilla (aamupala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala) sekä jokaisen aterian välissä voi toimia hyvänä muistuttajana. Omat tuntemukset ja virtsan väri ovat kelpo keinoja seurata nestetasapainoa, janon tunne kun laahaa perässä. Liika on kuitenkin tässäkin liikaa, eli liiasta vedenjuonnista ei ole hyötyä terveydelle, päinvastoin. 

 

Jos vesi ei oikein maistu, sitä voi ja kannattaa tuunata esim. lempihedelmillä :) Jos hikoilet, lisää tarvittaessa juomista suhteessa hikoilemalla menetettyyn nestemäärään.

  

 Seuraavassa blogissa 

 

Oma ja läheisten hyvä terveys muodostavat hyvin merkittävän osan Hyvän Elämän kokemusta.  

Olen lääkärin työssäni havahtunut toistuvasti kohonneen verenpaineen yleisyyteen ja siihen, miten hankalaa elintapojen muuttaminen oikeasti on ja haluan olla avuksi näiden haasteiden kanssa painiville. 

 

Tutkimusten mukaan noin 50 %:lla 30 vuotta täyttäneistä miehistä ja 40 %:lla naisista on kohonnut verenpaine, tässä luvussa on mukana myös verenpainelääkettä syövät.

Samaisten tutkimusten mukaan verenpainelääkettä käyttävistä keskimäärin 40 % naisista ja 50 % miehistä ei saavuta nykyistä hoitotavoitetta.

 

Elintapa-asioilla on verenpaineen hoidossa ja ennaltaehkäisyssä iso merkitys, myös silloin, kun verenpainetauti on jo todettu ja lääkitys käytössä.

 

Se, mikä minusta verenpainepotilaita kohdatessa ja näitä elintapa-asioita yhdessä pohtiessa on ollut erityisen palkitsevaa, on se, että ihan samaiset elintapaohjeet, mitkä vaikuttavat verenpaineeseen, ennaltaehkäisevät lukuisia muitakin sairauksia.

 

Eli iso mahdollisuus saada paljon hyvää omalle terveydelle jo ihan kotikonstein! Näistä teemoista siis jatketaan seuraavassa blogissa. 

 

Muistathan liittyä uutiskirjeemme tilaajiin! Jos perheessäsi tai ystäväpiirissäsi on henkilö, jolla on verenpaine koholla, lääkityksellä tai ilman, vinkkaa hänellekin! Liittymään pääset tästä ja paluupostissa saat ilmaisen Hyvinvointioppaan.

 

Hyvän Elämän terveisin

Anna-Mari

 

 

Share on Facebook
Share on Twitter
Please reload

Featured Posts

I'm busy working on my blog posts. Watch this space!

Please reload

Recent Posts