Työ - tukeeko se Sinulla Hyvän Elämän kokemusta?

August 19, 2018

 

Mökin ikkunasta avautuu kaunis maisema, jota syksyn ensimmäiset merkit sävyttävät. Kesän taittuminen syksyä kohti tarkoittaa, että useimmilla työssäkäyvillä työt ovat alkaneet, samoin opiskelijat ovat palaamassa opintojensa pariin.

Kesä oli upea ainakin säiden puolesta, villasukkia ei tänä vuonna tarvittu, ja toivottavasti sait hyvin ladattua akkuja edessä olevaa syksyä varten.

 Itse palailin työterveyslääkärin töihin elokuun alussa. Tässä työssä saa erinomaisen hyvän näkymän siihen, miten tärkeässä roolissa työ on hyvän elämän kokemuksen, mutta huonoimmillaan myös työssä jatkamisen edellytysten kanssa. Sain myös tilaisuuden päästä koulutuspäiville, jossa työkykyä mietittiin kokeneiden työterveyslääkäreiden kanssa. Ja junalla kun matkustin koulutukseen, sattuipa matkalukemistoksi valikoitumaan Jaakko Alasaarelan kirjoittama teos Sinä pystyt! Kirjaa olen ehtinyt lukea hieman yli puolivälin, mutta jo nyt voin suositella kirjaa henkilöille, jotka ovat itse epävarmoja pystyvyytensä kanssa ja ammattilaisille, miksei vanhemmillekin, jotka auttavat epävarmuutensa kanssa painiskelevia. Ja tänä sateisena aamuna näistä syntyneet ajatukset saivat minut kaivamaan läppärin esiin ja pitkästä aikaa kirjoittamaan.

 

Olen edelleen vankkumaton kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannattaja, sanottakoon se jo aluksi. Terveydentila tottakai on yksi hyvin merkittävä hyvinvointiin vaikuttava asia, ja siihen taas vaikuttaa hyvinkin paljon elintavat; liikunta, ravitsemus ja palautuminen, erityisesti unen laatu ja määrä. Unesta ja ravitsemuksesta löydät luettavaa aiemmista blogeista, eli ei näistä sen enempää tässä kohtaa. Henkinen energia, sosiaaliset suhteet, asuinympäristö harrastuksineen ja riittävä taloudellinen toimeentulo ovat niin ikään merkittävässä roolissa siinä, miten hyvää elämää koemme elävämme. Ja sitten se työ, tukeeko se hyvän elämän kokemusta vai päinvastoin?

 

Huonoa, ja tietty myös hyvää,  fiilistä voi syntyä monesta eri lähteestä. Huono fiilis tuppaa aiheuttamaan kehossamme kortisoli-nimisen stressihormonin erittymisen lisääntymistä. Joskus huono fiilis saa sellaisia mittasuhteita, että jopa muinaisina aikoina pako- ja taistelutilanteisiin valjastettu adrenaliini syöksähtää kehiin. Äkillisissä tilanteissa hyviä ja tarpeellisia reaktioita, mutta jos tilanne pitkittyy, asiat mutkistuvat, niin kuin monissa muissakin asioissa ja alkaa syntyä haitallista kuormitusta.

 

Työterveyslääkärin tontilta katsoen olisi aivan ihanteellista, jos näihin haitallisesti kuormittaviin tekijöihin päästäisiin mahdollisimman varhain käsiksi. Erilaisia oireita alkaa yleensä jossakin vaiheessa tulla, tavallisimpina uniongelmat, päänsärky, sydän-tuntemukset, vatsavaivat ja erilaiset kiputilat, ja niiden kanssa tullaan hakemaan apua. Pelkkä oireen hoito kuitenkaan harvoin poistaa taustalla olevaa ongelmaa näissä haitallisen kuormituksen tilanteissa. Juurisyyn hoitaminen olisikin se erityisen tärkeä asia apua tarvitsevan työntekijän kannalta, ja myös hänen työnantajansa kannalta. Pitkittynyt oireilu tuo mukanaan riskin siihen, että oireet alkavat heikentää työkykyä ja johtavat sairaslomille. Sairaana ei ole mukavaa olla eikä se toimeentulollekaan tee hyvää, näin yksittäisen työntekijän vinkkelistä kun asiaa miettii.

 

 Minkälaista hyvän työn sitten tulisi olla? Ihan alkuun, täysin stressitön työ aiheuttaa murheita sekin eikä siihen kannata tähdätä eli tässäkin kultainen keskitie olisi se paras. Korkean sisäisen motivaation kokemus yleensä merkitsee sitä, että työn kuormitus ja voimavarapuoli ovat sopivasti tasapainossa keskenään. Mistä sitten sisäinen motivaatio syntyy?

 

  1. Saan tehdä työtä, joka on merkityksellistä. Merkityksellisyyden kokemusta voi kokea missä tahansa työssä, kun lähtee miettimään, miksi työtehtävä on ylipäätään olemassa. Perinteinen esimerkki on NASA:n siistijät, jotka kertoivat tekevänsä työtään, jotta voidaan lentää kuuhun. Oman arvomaailman merkitys mielestäni korostuu merkityksellisyyden kokemuksen kohdalla; mitä lähempänä itselle tärkeitä asioita työn merkitys on, sen voimakkaampaa merkityksen kokemus on. Oma arvomaailma on itse asiassa erittäin tärkeällä sijalla ylipäätään hyvän elämän kokemuksen mahdollistamisessa ja kirjoittelen tästä tulevissa blogeissa lisää. Mikäli merkityksellisyyden kokemus on kadoksissa, sitä voi lähteä etsimään esim. yrityksen tavoitteesta (missiosta) ja pohtia, miten oma tekeminen tukee koko yrityksen tavoitetta. Ja jos yhteyttä ei tahdo löytyä, oman esimiehen kanssa kannattaa jutella siitä, miten hän asian näkee. Työyhteisöllä on iso rooli merkityksellisyyden kokemuksella, yhdessä tekeminen ja omasta työstä saatu palaute tuovat uskoa omaan tekemiseen monellakin tapaa.

  2. Voin vaikuttaa omaan työhöni. Hankala otsake, jos mennään ääripäähän eli pitäisi saada itse sanella kaikki omaan työn tekemiseen liittyvä. Sitä tällä ei toki tarkoitetakaan, vaan työn luonteesta riippuu ylipäätään, paljonko konkretian tasolla voi vaikuttaa, lähtien siitä, että voi esittää kehitysehdotuksia ja saada niihin palautetta aina siihen asti, että tekee hyvin itsenäisesti työtään. Mitä itsenäisempää työtä, sitä merkittävämmäksi nousee oman työn tekemisen johtaminen ja ylipäätään työn hallinnan säilyttäminen, missä meillä on vielä paljon opittavaa, useankin blogin verran.

  3. Osaan työni. Työelämässä menossa olevan muutoksen kannalta jatkuva oppiminen on nousemassa arvoon arvaamattomaan. Toki jo nykyisessä työssä työntekoa nopeuttaa ja huolta vähentää, kun tietää osaavansa työn. Taas päinvastoin, epävarmuus omasta osaamisesta aiheuttaa tarkistamisen tarvetta, mikä hidastaa työn tekemistä, mikä taas helposti tarkoittaa, että sovitussa ajassa ei saa töitään valmiiksi. Osaamisen alle voisi mielestäni linkittää myös omien vahvuuksien kautta toimimisen. Kovasti toivottavaa olisi, että hakeutuisimme aloille/työpaikkoihin, joissa voimme hyödyntää itselle luontaisia vahvuuksia. Extrovertti on enemmän kotonaan suorassa asiakaspalvelutyössä kuin introvertti, joka taas voi viihtyä esim. data-analytiikan parissa kovastikin paremmin kuin paljon ihmiskontakteja ympärilleen kaipaava. Ihminen on toki oppivainen ja kykenee kaikenlaisiin töihin, mutta helpommalla pääsee, jos pystyy hyödyntämään omia vahvuuksiaan.

 

Tulipa innostuttua ja kirjoitettua pitkästi 😊 Toivoisin, että

tulevan työviikon aikana pohtisit, mitä merkitystä työlläsi on, miten voit hyödyntää omia vahvuuksiani siinä ja edelleen kehittää ammattitaitoasi haluamaani suuntaan ja onko työssäsi jotakin, mitä voisi tehdä toisin, jotta työ sujuisi vielä nykyistäkin paremmin, ja kenelle voisit viedä siitä viestiä? Ja jos koet haitallisia kuormitusoireita, haasta meidät työterveyshuollossa löytämään oireiden taustalla olevat juurisyyt, joihin tarttumalla saat tarvitsemasi avun ja suunnan kohti hyvää elämää!

 

Herättikin jokin teemoista ajatuksia? Onko Sinulla toiveita seuraavien blogien aiheista? Voit ottaa yhteyttä myös sähköpostitse

anna-mari@hyvaaelamaa.com

 

Mukavaa alkanutta viikkoa!

Anna-Mari

 

Share on Facebook
Share on Twitter
Please reload

Featured Posts

I'm busy working on my blog posts. Watch this space!

Please reload

Recent Posts