Ikuinen laihduttajako?

January 8, 2017

  

On tullut taasen se aika vuodesta, kun joulun ja lomien jälkeen puoli valtakuntaa tuntuu havahtuneen veret seisauttaviin vaa'an lukemiin ja uudenvuoden kunniaksi on tehty vakaita päätöksiä hankkiutua eroon ylimääräisista kiloista. Tässä viikon verran naistenlehtiä ja iltapäivälehtiä aiheen tiimoilta seuranneena päätin tarttua "kynään" minäkin!

 

Kaikissa medioissa rummutetaan laihduttamisesta ja muotidieettejäkin tuntuu löytyvän vähän joka lähtöön. Tiedetään, että Suomessa ylipaino-ongelmaa on ja siitä seuraa terveysongelmia, mutta mitä jos ei sittenkään laihdutettaisi? Kyllä vaan, luit oikein! Mitä, jos tavoitteeksi ei asettaisikaan laihtumista, vaan sen sijaan ottaisi tavoitteekseen katsoa tarkemmin mitä ja milloin suuhunsa laittaa (samalla sivutuotteena painokin kyllä laskee). Miksi tällaiseen lähestymiskulmaan päädyin, siitä tässä artikkelissa lisää.

 

Laihduttamisesta

 

Vaikkakin laihduttaminen sinänsä on monille hyväksi, keinot siihen ovat hyvin usein kaikkea muuta kuin terveelliset ja vielä useammin aiheuttavat ikävää painon jojoilua, mikä tahtoo sotkea kehon luonnollista toimintaa eikä toki ole henkiselläkään puolella mikään riemunkiljahduksia aiheuttava asia.

 

Uusia laihdutusmetodeja tuntuu tulevan kuin sieniä sateella ja useimmat niistä tähtäävät nopeaan painonpudotukseen. Ja siinä ehkäpä sitten piileekin se suurin ongelma; meidät kun on varustettu ikivanhalla selvitymisgeenistöllä. Kun ainut tie saada painoa nopeasti alas on vähentää reilusti ruuasta saadun energian määrää, saamme parhaimmillaan (tai pahimmillaan) aktivoitua henkiinjäämismekanismimme, ja sysättyä aineenvaihduntamme ihan omille raiteilleen.

Laihduttaminen merkitsee monille myös kieltäytymistä omista herkuistaan ja kielletty hedelmähän se on se kaikkein houkuttelevin! Riski retkahtamiseen ihan kunnolla tuppaa siis olemaan sitä isompi mitä jyrkempiä kieltäymyksiä itsellemme asetamme. 

Pitäisikö siis vaan heittää pyyhe kehään ja antaa olla? Ei missään nimessä, mutta mitä jos ajateltaisiinkin laihduttamisen sijaan itselle ja omalle suolistolle hyvän tekemistä, itseä rakastavalla otteella?

 

Suolisto - terveyden ja energisyyden lähde

 

Aika harvoin tulee miettineeksi, mitä kaikkea suuhunsa itse asiassa tulee laitettua. Autoa tankatessa ihan varmasti katsoo, että diesel-autoon ei laita tavallista bensaa, ainakaan toista kertaa, mutta jotenkin tuo oma moottori taitaa yskiä niin paljon hiljaisemmalla äänellä, että moista tankkauksen epäsopivuutta ei tahdo kaikessa kiireessä tulla ajateltua.

 

Suolistosta tiedetään tänä päivänä paljon enemmän kuin siihen aikaan, kun allekirjoittanut kulutti lääketieteellisen tiedekunnan luentosalin penkkiä. Ja hyvä niin! Ei suolistosta vieläkään likikään kaikkea tiedetä, mutta tiedossa on, että se on mm. suurin yksittäinen puolustus-järjestelmäämme kuuluva elin, siellä sijaitsevat hermosolut toimivat kuin aivot ja suolistomme erittää myös kymmeniä erilaisia hormoneja. Nämä kaikki siis ruuan kuljetuksen, pilkkomisen ja ravintoaineiden talteenoton lisäksi. Sanotaankin, että suolisto on meidän suurin kosketuspintamme ympäristöömme, pinta-alaltaan noin jalkapallokentän kokoinen! Muita suoria kosketuspintoja ympäristöömme ovat iho (noin sateenvarjon kokoluokkaa) ja keuhkot (noin tenniskentän kokoinen). Aika tarkkana ollaan, mitä sateenvarjon päälle (=iholle) laitetaan, vaan jalkapallokentälle (=suolistoon) kipataankin sitten kaikenlaista, ainakin allekirjoittaneen on tällainen pakko tunnustaa. 

 

Suunnantarkistus ja kaksi kärpästä yhdellä iskulla!

 

Sitten hyviä uutisia! Samat jutut tekevät hyvää suolistolle ja painonhallinnalle! Eivätkä ole edes kovin monimutkaisia juttuja: ateriarytmi, lautasmalli sopivalla kaloritiheydellä, riittävästi kuituja ja vettä. Kas siinä, yli 90 % merkittävistä painonhallintaan vaikuttavista asioista hoidettu ja suolisto kiittää!

Katsotaanpa kutakin osa-aluetta hiukan tarkemmin. Tiedonjanoisille löytyy vieläkin tarkempaa tietoa mm. Eviran sivuilta https://www.evira.fi/elintarvikkeet/terveytta-edistava-ruokavalio/ravitsemussuositukset/.

 

Ateriarytmi: Meidän ruuansulatuskanavamme toimii eri lailla kuin esim. lehmillä ja muilla märehtijöillä, siksi meidän ei ole syytä syödä koko aikaa. Ja koska meillä on nuo muinaiset nälänhätään mukautuneet geenit riesanamme, ei ole syytä jättää myöskään liian pitkiä ateriavälejä, jotta aineenvaihduntamme ei siirry säästöliekille ja saadun energian talteenotto ei tehostu, puhumattakaan pitkistä ateriaväleistä aiheutuvasta syöpöttelytarpeesta illan tunteina. Hyvässä ateriarytmissä aterioiden väli on minimissään kaksi ja enimmillään neljä tuntia ja hereilläolon tunteihin sisältyy aamiainen, lounas, naisilla (ainakin) välipala, päivällinen ja iltapala. Urheilijoilla ja muilla erityistarpeita omaavilla on oma ateriarytminsä, mutta tämä rytmi siis useimmille. Älä jätä mitään näistä aterioista kokonaan väliin äläkä myöskään siirtele kaloreita aterioiden välillä. Jos jätät päivällä syömättä iltajuhlien vuoksi, elimistösi ei osaa arvata, että tämmöinen syy on ruokailun väliinjättämisellä vaan reagoi siihen samalla tavalla kuin jos tietoa seuraavasta ateriasta ei olisi olemassakaan. Nyrkkisääntönä: puolet kaloreista tulisi olla tankattuna, kun olet valveillaoloaikasi puolivälissä.

 

Lautasmalli: Jotta saamme ruuasta elimistömme tarvitsemat rakennusaineet, mm. vitamiinit ja hivenaineet, ruokavalion tulee olla monipuolinen, kaikilla aterioilla. Vanha kunnon lautasmalli; puolet kasviksia, neljäsosa perunaa, pastaa, riisiä tai muuta viljatuotetta ja neljäsosa proteiinipitoista, esim. kanaa, kalaa, lihaa, palkokasveja, tms. Nykysuositusten mukaan punaisen lihan määrää olisi hyvä vähentää ja korvata vaalealla lihalla ja kalaa olisi hyvä syödä ainakin kahdesti viikossa. Tähän kylkeen kokojyväviljasta valmistettu leipä ja jälkkäriksi esim. marjoja. Kalorimäärää ei monien ravintotieteilijöiden mukaan itse asiassa kannattaisi turhan tarkkaan laskea, mutta hyvä on olla jossain määrin perillä lautaselle päätyvien ruokien kaloritiheydestä. Painoneutraali kalorimäärä on n. 120-150 kcal/100 g. Älä kuitenkaan tingi liikaa kaloreista äläkä myöskään ruuan määrästä, jottei oma aineenvaihduntasi mene säästöliekille. Pienempään kalorimäärään mukautumista voi jossain määrin ainakin hidastaa vaihtelemalla kalorimäärää jonkin verran päivästä toiseen. Hirmuisia karkiien tai sipsien mättöpäiviä ei tokikaan kannata mukaan ottaa, jos salaisena (tai julkisena) haaveena on kuitenkin myös tuo painonpudotus ;)

 

Kuidut: Riittävä kuitujen saanti on terveellisen ruokavalion perusta, ja erinomainen keino täyttää vatsa vähillä kaloreilla, vatsa kun ei osaa laskea ruuassa olevan energian määrää. Suoliston toiminnan ja koko kehon terveyden kannalta kuidut ovat ensisijaisen tärkeitä. Meillä suomalaisilla on yleisesti ottaen aivan liian vähän kuituja ruokavaliossamme. Esi-isämme saivat kuituja n. 40 g/vrk, me saamme n. 20 g/vrk, naiset vähän alle ja miehet vähän yli. Suositus kuitujen suhteen on 25-35 g/vrk. Eroa on, mutta kiinni kurottavissa! Kaikki viljatuotteet kannattaa vaihtaa ensimmäiseksi täysjyväviljatuotteisiin, sellaisiin, jossa kuituja on yli 10 %. Tämän lisäksi päivän mittaan yhteensä 5-6 kourallista kasviksia (erivärisiä), marjoja ja hedelmiä. Jos tällä hetkellä ruokavaliossasi on niukan puoleisesti kuituja, lähde lisäämään kuitujen määrää pikkuhiljaa ja alkuun tarvittaessa nauttia kasvikset kevyesti höyrytettyinä tai keitettyinä, marjat ja hedelmät pirtelöissä yms, mikä auttaa suolistoa sopeutumaan kuitumäärän kasvuun. Kuitujen määrän lisäämisen yhteydessä on tärkeää muistaa juoda riittävästi vettä. 

 

Vesi: Vesi vanhin voitehista, tässäkin asiassa! Kehostamme reippaasti yli puolet on vettä emmekä tule laisinkaan toimeen ilman vettä. Vettä olisi hyvä juoda ruoka-aikojen ulkopuolella vähintään 1 1/2 l, mieluummin 2 litraa päivässä. Silloin ruuansulatuksemme ja aineenvaihduntamme toimivat paremmin, ravintoaineet imeytyvät tehokkaammin ja haitalliset kuona-aineet poistuvat paremmin. Älä kuitenkaan juo isoja määriä vettä aterioiden kanssa samaan aikaan, sillä se voi vaikuttaa haitallisesti ruuansulatukseen.

 

Lopuksi

 

Olisiko ideaa hylätä ajatus laihduttamisesta ja lähteä ennemminkin miettimään, mitä syötämme kehomme omalle jalkapallokentälle (suolistollemme), ja milloin? Muistuttelen kuitenkin tapojen muuttamisen (mistä tässäkin monesti pohjimmiltaan on kyse) Kultaisesta Säännöstä; tapoja kannattaa lähteä muuttamaan yksi kerrallaan. Pohdi, mikä Sinun osaltasi olisi hyvä järjestys, lähde liikkeelle, jos ei tänään niin sitten viimeistään huomenna, ja ota uusia tapoja kokeiltavaksi yksi kerrallaan. On hyvä muistaa myös muiden tekijöiden vaikutus painonhallintaan; tunteiden säätelyllä, stressin hallinnalla ja unella on suuri merkitys painonhallinnan onnistumisessa. Liikunta on aina terveellistä (tiettyjä riskialttiimpia lajeja lukuunottamatta), mutta yksinomaan liikunnalla ei juuri saa pidempikestoista vaikutusta painonpudotukseen.

 

Jos aiemmat painonhallintayrityksesi eivät ole sujuneet aivan odotusten mukaisesti tai emmit muiden mahdollisten tekijöiden osuutta tai hyvää etenemisjärjestystä tapojen muuttamisessa, varaa aika Hyvää Elämää- tapaamiseen ja katsomme yhdessä juuri Sinun näköisesi ohjelma, jolla varmistat onnistumisesi ja jalkapallokenttäsi hyvinvoinnin.

 

ERIKOISTARJOUS: Uuden vuoden lahjana kaikille tammikuun aikana Hyvaa Elämää-katsastustapaamisen varanneille yhden kuukauden ilmainen Hyvää Elämää- valmennus kaupan päälle (arvo 100 €). Varaa aikasi katsastustapaamiseen osoitteesta www.varauksesi.fi/hyvaaelamaa. 

 

 

Mukavaa alkanutta vuotta!

 

 

 

 

Share on Facebook
Share on Twitter
Please reload

Featured Posts

I'm busy working on my blog posts. Watch this space!

Please reload

Recent Posts